Musiikki kuuluu kaikille – jokaisessa ihmisessä on jo luontaisesti omanlaisensa vastaanotin ja viritys musiikille. Toisaalta musiikki on musiikkikulttuuria, jota sisäistetään kasvun ja oppimisen myötä. Musiikkikasvatus tähtää yhtäältä lapsen ja nuoren musiikilliseen kasvuun ja oman musiikkisuhteen kehittymiseen, toisaalta kasvuun musiikissa tai musiikin kautta. Tasapainoinen persoonallinen kasvu on ihmisenä kasvamista – kokonaisvaltaista oppimista ja elämäntaitojen karttumista, jonka yhtenä mahdollisuutena ja sisältöalueena voi olla musiikki.

MuM Liisa-Maria Lilja-Viherlammen väitöskirjatutkimuksessa musiikkikasvatusta lähestytään terapeuttisuuskäsitteen kautta. Tutkimus kohdistuu musiikkiterapian ja musiikkikasvatuksen kosketuspintoihin ja jäsentää sitä, miten musiikkiterapian tapaa nähdä ihminen, musiikki ja musiikillinen vuorovaikutus voidaan soveltaa musiikkikasvatukseen. Tutkimuksessa käydään vuoropuhelua kasvatuksen, terapian ja musiikin, sekä edelleen musiikkikasvatuksen, musiikkiterapian ja auttavan, terapeuttisen kasvatuksen kesken.

Tutkimus lähestyy aihetta sekä käsitteellisesti että käytännönläheisesti. Empiirisenä aineistona ovat yhdeksän asiantuntijan haastattelut sekä Minunkin sisällä soi! – musiikkiterapian erikoistumisopintokokonaisuuden pilottikurssin (2003–2004) opiskelijoitten tekstit. Tutkimuksen tuloksena avautuu kokonaiskuva siitä, miten musiikkikasvatuksen yhteydessä voidaan puhua terapeuttisuudesta ja mitä tämä terapeuttisuus tarkoittaa. Musiikin ja musiikillisen vuorovaikutuksen terapeuttisuuden aspektit tarjoutuvat välineiksi musiikkikasvatuksen kehittämiseen sekä peruskoulussa että musiikkioppilaitoksissa.